1996

07.01.

Uusi vuosi avattiin reippaasti lennätyksellä talvisella Forssan lentokentällä. Lunta oli 20-30 cm ja pakkasta oli sopivasti alle -5°C. TT Eaglen ensimmäinen lento jäi hyvin lyhyeksi käyntiongelmien vuoksi. Loput kolme lentoa olivat normaalin mittaiset. Laskut onnistuivat hyvin auratulle kentälle. Lennätyksessä oli mukana hieman jännitystä, koska tiesin, että akun johdossa oli kontaktivika, tai se oli jostakin kohtaa poikki. Vika tuli ilmi akkuja ladatessa, kun johtoa tietystä kohtaa taivuttamalla lataus loppui. Olikohan tällä mitään osuutta kesällä tapahtuneeseen NotForSalen kolariin? Ristolla oli mukana monta vuotta hyllyllä ollut Piper Cherokee -mallikone. Kone lensi varsin vauhdikkaasti 10 cm³ moottorilla. Kone lensi tänään toista kertaa Riston. Koneen koelento tapahtui ennen Joulua.


21.01.

Lennokit lensivät lauhassa ja tyynessä kelissä. Ristolla oli mukana Piper Cherokee ja minulla Utility. Ilma oli hyvin kostea ja sumuinen. Ristolla oli koko ajan käyntivaikeuksia moottorinsa kanssa. Utilityn moottori ei aluksi lähtenyt käyntiin, koska hehkuakut olivat tyhjiä. Kone lensi päivän aikana kolme normaalia lentoa ja yhden pikkupyrähdyksen. Kone on tosi miellyttävä ajettava aivan tyynellä kelillä. Katselemassa oli Kassu, Aaltosen Jere ja jotain muita lennokkiharrastajia Tammelan lennokkikerhosta.


28.01.

Lennätin Riston kanssa Forssan lentokentällä. Itselläni oli mukana tietysti loppuun ajettu TT Eagle ja Ristolla oli Piper Cherokee. Risto oli tullut paikalle sen verran aikaisemmin, että oli ehtinyt ajamaan pari lentoa, jotka kaikki olivat jääneet lyhyiksi moottorin sammumisen vuoksi. Minulla oli aluksi vaikeuksia saada oman lennokin moottori käyntiin. Lopuksi, kun vanha OS suostui yhteistyöhön, se kävi tosi hyvin kaikki kaksi lentoa. Ilma oli hyvin lämmin, lämpötila oli lähes 0°C, mutta tuuli oli kohtalainen. Laskujen mukaan Eagle on lentänyt 328 lentoa.


24.02.

Pitkän pakkasjakson jälkeen ilma oli lämmennyt sen verran, että lennätys oli mahdollista. Tein Utilityllä kaksi lyhyttä lentoyritystä Matkussa. Molemmat lennot päätyivät hallitsemattomasti lumiseen peltoon. Kun kone oli voimajohtojen lähettyvillä, niin se tuli hallitsemattomalla kierteellä alas. Ihan kuin sivu- ja korkeusperäsin olisivat menneet toiseen äärilaitaan. Siitä ei ollut tarkkaa tietoa, koska akut viimeksi olivat latauksessa. Molemmilla kerroilla laskutelineet ottivat törmäyksen iskut vastaan, eikä koneeseen tullut vaurioita. Puolimetrisessä hangessa tarpominen kävi kunnon päälle.


02.03.

Lennokkikalusto oli mukana Forssan lentokentällä. Yritin käynnistellä Daraa puoli tuntia. Polttoainesysteemeissä tuntuu olevan yliherkkyyttä eli moottori menee nestelukkoon, eikä sitä uskalla sahata väkisin startterilla. Ensilennon yritys ei ottanut tuulta siipien alle ja kone töksähti heitosta kenttään. Toista yritystä en enää tehnyt. Uskollinen Utility pelasti päivän. Lensin koneella neljä lentoa, joista kaksi oli hyvin lyhyitä. Pisin lento oli noin 20 minuuttia. Yksi lento päätyi kauemmaksi lumihankeen pellonpuolelle. Tässä rytäkässä tuli uskomattoman paljon lunta koneen sisälle. Olisikohan viimekertaisien ongelmien syy siinä, että rungon sisällä sulava lumi muodostaisi kosteutta vastaanottimeen? Mukana oli myös Risto, joka ei lennättänyt konettansa, koska kiitorataa ei oltu lingottu lumesta.


Photo by Jari Vehmaa

Dara Forssan keväthangilla


23.03.

TT Eagle lensi neljä pitkää lentoa Forssan lentokentällä. Koneen yhteenlaskettu lentoaika oli arviolta tunnin luokkaa. Ilma oli aivan ihanteellinen; lämpötila oli asteen tai kaksi pakkasen puolella, taivas oli aivan kirkas, eikä tuuli puhallellut. Ensimmäisen lennon aikana Railon nousu- ja laskuharjoitukset haittasivat jonkin verran lennätystä ja ensimmäinen lasku piti tehdä rullaustien puolelle.


24.03.

Lennätykset jatkuivat myös tänään. Mukana oli Risto Piperinsä kanssa. Eagle lensi neljä lentoa. Myöhemmin paikalle saapuivat myös Kassu ja Aaltosen Jere, joilla oli mukana sama Blue Phoenix, jolla opetin Jereä joitakin vuosia sitten. Viikonlopun aikana polttoainetta kului litra, jolla kone pysyi ilmassa lähes kaksi tuntia. Kolmen viikon tauko tuli päätettyä varsin makoisilla lennoilla.


04.04.

TT Eagle lensi kaksi lentoa Matkussa. Lennätys oli hieman hankalaa, koska iltapäivän aurinko paistoi koko ajan suoraan silmiin. Viimeisen lennon loppuvaiheessa, kun moottorikin oli jo sammunut, kone kolahti peltoa halkovaan voimalinjaa ilman vaurioita. Tuuli oli kohtalainen.


05.04.

TT Eagle lensi kolme lentoa Forssan kentällä. Ilma oli hyvin aurinkoinen, mutta tuulinen. Lennot olivat normaaleja, eli kestivät noin 15-20 minuuttia. Laskuharjoituksia tekevä ilmailukerhon kone haittasi jonkin verran lennätystä.


06.04.

TT Eagle lensi neljä lentoa kentällä eilisen kaltaisissa olosuhteissa. Viimeisin lento jäi muita lyhyemmäksi, eli noin 10 minuuttiin. Kaikki laskut olivat varsin onnistuneita. Paikalle eksyi myös ex-pilotti Erkki Heikkilä Ypäjältä poikansa kanssa. Erkin laitteet ovat olleet jo muutaman vuoden ajan pölyttymässä.


Photo by Jari Vehmaa

Junior 60 -old timer puuvalmiina


08.04.

TT Eagle lensi ainakin toistaiseksi viimeisen lentonsa. Ilma oli hyvin aurinkoinen ja tyyni. Kenttä ja rullaustie olivat jo täysin sulia sitten edellisen kerran. Koneen ollessa noin puolen metrin korkeudella läpilaskussa, moottori sammui yllättäen kuin veitsellä leikaten. Täydellisen laskun jälkeen syykin selvisi; moottorin kampiakseli oli mennyt poikki lennon aikana. Moottori vaikutti jo maakiidon aikana hyvin tehottomalta. OS-moottorin kanssa TT Eagle ennätti lentää peräti 346 lentoa, joka on hyvin kiitettävä saavutus moottorille. Tähän loppuun voisi ottaa jälleen laskelmat OS:n pyyteettömästä ja uskollisesta palveluksesta. TT Eaglella on nyt takanapäin noin 350 lentoa. Jos keskimääräinen lentoaika on ollut noin 15 minuuttia, niin kokonaiskäyntiaika on ollut 87,5 tuntia. Jos keskinopeudeksi kuvitellaan vaikka 55 km/h, niin kone on lentänyt 4800 kilometriä. Lasketaanpa vielä kuinka monta litraa löpöä on ajettu moottorin läpi. Koneen tankki taitaa olla 125 cm³, yksinkertaisella kertolaskulla tulokseksi saadaan huimat 42 litraa.


13.04.

Utility lensi yhden kohtalokkaan lennon Matkussa. Moottori käynnistyi hyvin ja kone lähti käsiheitosta mukavasti nousuun. Päästyään tarpeeksi kauas, se tuli loivalla syöksykierteellä alas lumiseen peltoon. Mitään ei ollut tehtävissä. Koska näitä tapauksia on ollut jo neljä tänä vuonna, alan jo uskoa, että kohta 15 vuotta vanhoissa K.O. Digiacen radioissa on jotakin mätää. Laskutelineet menivät luonnollisesti taas solmuun ja taittuessaan rengas rikkoi muutaman riman rungosta, "ohjaamoon" tuli halkeama. Putoamiskorkeuteen nähden vauriot olivat hyvin pieniä. Huono-onnisen lennätyksen jälkeen liukastuin koneen kanssa jäähän, niin että silmälasit vääntyivät ja koneen runko osui ylähuuleen, joka turposi hieman.


04.05.

Purjelennon tutustumiskurssi alkoi Räyskälässä huonoissa keliolosuhteissa. Muutaman tunnin kentällä notkumisen jälkeen päätettiin siirtää lennot suosiolla sunnuntaihin. Toivottavasti huomenna päästään tositoimiin, ettei homma jää vain jutusteluksi. Paikalla olivat myös Kassu ja Kaleva siivoustalkoissa.

Iltapäivällä ennätin vielä Forssan kentälle lennättämään TT Eaglea. Kone lensi nyt ensimmäisen kerran sitten OS:n hajoamisen. Kone lentää ihan kohtalaisesti Fujillakin. Moottori on suurin piirtein yhtä kulunut kuin edeltäjänsäkin. Kone lensi kaikkiaan kuusi lentoa, josta pari viimeistä olivat yli 20 minuutin lentoja. Ilma oli selkiintynyt sitten aamupäivän varsin hienoksi; aurinko paistoi ja tuuli oli heikko.


05.05.

Purjelennon tutustumiskurssi jatkui aamupäivällä yhtä epätoivoisissa olosuhteissa kuin eilenkin. Kahden aikaan keli selkiintyi sen verran, että päästiin taivaalle. Kone oli tietysti kaksipaikkainen; kärkiväliltään 17,5-metrinen koulukone OH-817. Ensimmäinen lento oli aika onnistunut. Piper Pawnee hinasi meidät 500 metriin, jossa irrotus tapahtui. Nostot olivat aika olemattomia, tasaista 1m/s korkeintaan. Nostot riittivät kuitenkin niin pitkälle, että pääsimme aina 600 metriin asti. Vapaan lennon pituus oli noin 15-17 minuuttia. Sain ohjata konetta jonkin aikaa. Pari kertaa sain aikaiseksi sakkauksen, josta ei ollut mitään vaaraa, koska saksalaiset koulukoneet ovat hyvin anteeksiantavia tässä suhteessa. Kone rupesi käärmeilemään hyvin helposti tottumattoman käsissä, kun en osannut antaa jalkaa sopivasti sauvan kanssa. Toinen lento jäi sitten aivan onnettomaksi mäenlaskuksi. Ilma oli tosi kylmä ja tuulinen.


Photo by Jari Vehmaa

Räyskälän lentokenttä metrin korkeudelta


Photo by Jari Vehmaa

Ja sama kenttä noin 500 metrin korkeudelta


Photo by Jari Vehmaa

Näkymiä uudesta lennokkikerhosta


Photo by Jari Vehmaa

12.05.

Eagle lensi kaksi lentoa Matkussa. Moottorina on nykyisin Markon vanha 2,5 cm³:n Fuji. Ilma oli hyvin lämmin, noin 20°C, mikä näkyi koneen levottomana lentona. Tuuli oli koko ajan hyvin voimakas. Molemmat lennot olivat 15-20 minuuttia. Viimeisessä laskussa telineet lähtivät alta pois ilman sen suurempia vaurioita. Yksi heittolähtö jäi suutariksi ja kone tössähti muutaman metrin päähän maahan.


02.06.

Tänään oli NotForSalen kolmas koelento. Tuuli oli mukavasti kentän suuntainen. Ilma oli aika aurinkoinen ja lämmin. Kone oli helppo ottaa ylös. Kone tuntui olevan herkkä korkeusvakaajalle ja siivekkeille, mikä oli taas päässyt unohtumaan vuoden tauon aikana. Kone oli muuten trimmeissä, paitsi, että koko ajan sai pitää pientä vetoa päällä vajoamisen estämiseksi. En ehtinyt ajaa koneella kuin parit kaarrot, niin moottori sammui yllättäen myötätuuliosuudella. Tein siinä virheen kuin toin konetta liian pitkään myötätuulessa. Siinä vaiheessa kuin aloin kääntää konetta vastatuuleen, se oli jo liian matalalla. Kaarrossa veto loppui kesken ja kone tömähti aika rumasti poikittain kentälle. Alumiinitelineet antoivat myötä ja levisivät aika suoriksi. Yksi nylonpultti oli katkennut rytäkässä; siinä olivat kaikki vauriot. Toista lentoa, en enää tehnyt, sillä pakoputken jatkeena ollut Magic mufler oli taas pettänyt. Jatkopöntön ja alkuperäisen vaimentimen välissä ollut nylonprikka oli sulanut aivan muodottomaksi, eikä enää keskittänyt osia toisiinsa nähden, mikä seurauksena liitoskohdasta valui runsaasti öljyä ja paineet karkasivat ulos. Tämä oli ehkä syynä käyntiongelmiin, jotka vaivasivat moottoria, kun käyttelin sitä kentällä lennon jälkeen.

Kun olin jo lopettanut lennätykseni, niin Toivolan veljekset ilmestyivät paikalle Ricochet-koneensa kanssa. Kone lähtee maasta nätisti yhdellä pyörällä kolmen teräslangan raapiessa asfalttia. Konetta voi pyöritellä ilmassa ihan miten päin tahansa. Kylkilento ei onnistu, kun koneessa ei ole kantavaa runkoa.


Photo by Jari Vehmaa

Juha ja Ricochet


09.06.

NotForsale lensi neljä lento Forssan kentällä. Ilma oli hyvin aurinkoinen ja lämmin Tuuli oli enimmäkseen poikittainen. Pari ensimmäistä lentoa jännittivät vielä aika paljon. Ajoin aika rauhallisesti ja lyhyitä lentoja. Toisella lennolla moottori oli kai jäänyt liian laihalle, kun se alkoi piiputtaa eikä kestänyt enää täyttä kaasua. Lasku onnistui hyvin ja vieläpä asfaltille, kun kaksi ensimmäistä menivät nurmikon puolelle. Neljännen lennon aikana pakoputken kiinnityskorvakkeet hajosivat ilmassa ja otin koneen laskuun äänenvaimentimen roikkuessa paineletkussa. En ole vielä täysin sinut omaan koneeseeni remontin jälkeen. Toivolan veljekset olivat myös kentällä ajamassa Ricochet-konettansa.


23.06.

NotForSale lensi yhden lennon Forssan lentokentällä. Ilma oli hyvin tyyni ja pilvinen. Moottori sammui yllättäen ilmassa vasta muutaman minuutin jälkeen noususta. Tällä kertaa otin puolittajat pois päältä ja koneen ohjattavuus oli varsin hyvä moottorin ollessa sammuksissakin. Lasku meni kiitotien nurmiosuudelle ja laskutelineiden kiinnityspultit katkesivat kaikki kerralla. Laskutelineiden yhdistetty akseli piti varsin kovaa räminää ilmassa. Moottorin epäluotettavuus on tänä kesänä aiheuttanut jo pakkolaskua. Viime kesänä moottori ei sammunut kertaakaan ilmassa.


30.06.

Tänään oli kesäloman ensimmäiset lennätykset Forssan lentokentällä. NotForSalea vaivasivat käyntiongelmat. Pää- ja tyhjäkäyntineulan säätöjä muuttamalla moottori saatiin käymään hyvin 12.25" x 3.75" -kokoisella potkurilla, jonka ostin Juhalta. Tomilla oli mukana Raven, joka oli tähän mennessä lentänyt vasta neljä lentoa. Veljeksillä oli ongelmia 15 cm³ Super Tigren kanssa. Molemmat kone lensivät vain yhden lennon tänään. Oma koneeni käyttäytyi muutamissa tilanteissa varsin oudosti. Vaikutti siltä, että kone olisi varsin peräpainoinen, tosin alumiinispinneri ei ollut käytössä, koska leveä potkuri ei sopinut siihen. Laskussa moottori oli jo sammunut ja lasku jäi kovan vastatuulen takia hyvin kauaksi tuulipussilta ja vieläpä nurmikon puolelle. Laskutelineet irtosivat jälleen kerran. Raven oli lentoon lähdössä hyvin vaarallisessa tilanteessa; kone oli kylkilennossa hetken aikaa noin parissa metrissä. Onneksi Tomi hallitsi tilanteen ja vahingoilta vältyttiin. Lento loppui siihen, kun moottori sammui ilmassa. Tuuli oli koko ajan kentän suuntainen ja lopettaesamme lennätykset, se oli jo yltynyt varsin kovaksi.


Photo by Jari Vehmaa

Tomin Raven


08.07.

Heinäkuun ensimmäinen viikko meni kokonaan sadetta pidätellessä. Tänään oli ensimmäinen päivä, jolloin ei satanut. Kentällä oli seuraava joukkue; meikäläinen ja NotForSale, Juha ja Ricochet sekä Tomi Ravenin kanssa. Tuuli oli aika navakka, mutta kentän suuntainen. Oma koneeni lensi kaikkiaan kolme lentoa tänään. Kaikki lennot olivat kestoltaan noin 10 minuuttia. Parin nousun aikana oli hetkellisiä koneen asennon hahmottamisvaikeuksia, koska lähdöt oli otettava terminaalille päin kaarrettava vasten aurinkoa. Koneen nokalla oli edelleenkin ASP:n järeä alumiinispinneri ja loivanousuinen potkuri. Moottori tuntui käyvän tällä yhdistelmällä tosi hyvin. Nyt lentojen aikana ei ollut mitään outoja juttuja. Juha kaahasi omalla koneellansa tuttuun tapaan. Tomin Raven oli vähällä tuhoutua moottorin sammuttua kaukana pellon päällä. Muutaman hallitsemattoman sakkauksen jälkeen kone joutui melkein Loimijokeen. Kone oli tullut suuren pajupuskan läpi, mikä oli ollut sen pelastus. Puska oli hidastanut koneen nopeuden niin alas, että maakosketuksessa ei tapahtunut mitään vakavaa. Aivan uskomattoman tapahtumasarjan ainoa vauriot olivat levinneet laskutelineet ja irronnut vanerinkappale siivenkärjestä. Tomilla oli tosi hyvä onni.


14.07.

Heinäkuu on jo puolessa välin ja vasta kolmas lennätyspäivä menossa. Voi tätä surkeutta. NotForSale lensi yhden lennon Forssan kentällä. Ilma oli tuulinen ja hyvin pilvinen enteillen sadetta. Ensimmäinen lento kesti 10 minuuttia ja se oli kaikin puolin varsin normaali. Laskussa kaasutin ei mennyt aivan kiinni ja niinpä lasku oli normaalia vauhdikkaampi. Lennon jälkeen sormet olivat aivan kohmeessa. Kun olin tankannut koneen toiselle lennolle, niin tihkusade oli jo yltynyt kunnon sateeksi ja niinpä lento jäi vain haaveeksi. Moottori on käynyt perusteellisten säätöjen jälkeen tosi hyvin 12.25" x 3.75" -kokoisella potkurilla. Tomi ja Juha lennättivät Ricochet-konetta.


17.07.

NotForSale lensi yhden lennon tosi kovassa tuulessa Forssan lentokentällä. Tuuli oli aivan poikittain kenttään nähden. Maalähtö onnistui yllättävän hyvin näinkin kovassa sivutuulessa. Lento ei ollut mitenkään nautinnollista tällä kelillä. Lasku onnistui myös erittäin hyvin. Toin koneen hieman vinosti kenttään nähden. Muutaman pompun jälkeen kone asettui aloilleen, mutta tuuli otti kiinni koneen siipeen niin, että toinen puoli laahasi asfalttia pitkin. Siivenkärjen solarfilmi rispaantui ja balsat pääsivät hieman kulumaan. Juha tuli myöhemmin kentälle ja ajeli Ricochet-konettansa.


19.07.

NotForSale lensi tänään lentokentällä kahteen eri otteeseen. Ensimmäiset lennot ajeltiin iltapäivällä 14:00 - 15:00 välillä. Ilma oli lämmin ja aurinkoinen, mutta tuuli oli navakka; onneksi sentään kentän suuntainen. Toinen ja viimeinen lento meni laskussa asfaltilta ulos ja laskutelineet lähtivät alta ja potkuri meni poikki. Pienen remontin jälkeen kone oli taas pyörillään. Samoihin aikoihin pieni sadekuuro saapui kentän ylle.

Seuraavan kerran lensin konetta myöhemmin illalla, kun tuuli oli jo tyyntynyt. Ajoin konetta pitkästä aikaa aivan tyynessä kelissä. Tyynellä kelillä ja puolikaasulla ajettaessa kone on aika hyvin trimmeissä. Illan lennot ajettiin 11" x 4" -potkurilla. Ensimmäinen ja kolmas lento olivat kestoiltaan 6-7 minuuttia, ja keskimmäinen lento oli normaalin mittainen eli 15 minuuttia. Tyynellä kelillä laskuun tultaessa koneella on aika kova laskunopeus; tosin tässä tapauksessa heikko myötätuuli taisi olla vauhdittajana. Kolmas ja viimeinen lento jäi siksi lyhyeksi, että pienkone oli tulossa laskuun. Kone oli OH-KZC ja puikoissa oli Riston työkaveri Kaitsu. Kone lensi kaikkiaan viisi lentoa tänään, mikä on koko kesäloman aikaisempi lennätyssaldo yhteensä.


20.07.

Lennätykset jatkuivat tänään lähes tyynessä ja aurinkoisessa kelissä. Tullessani kentälle, siellä oli yksi matkalle jäänyt purjekone, jota pian tulikin jo hinauskone hakemaan pois. Ensimmäinen lähtö meni pipariksi ja kone oli ylösalaisin nurmikon puolella. Toinen lähtö oli mennä pahasti pieleen, koska olin jo keskeyttämässä lähtökiitoa, mutta siinä samassa kone olikin jo yli metrin korkeudella. Kaasu vain uudelleen auki, niin tilanne saatiin pelastettua. Lento jäi lyhyeksi, koska kone piti ottaa alas moottorin säätöä varten. Moottori tuntui olevan lennon aikana varsin rikkaalla. Kolmannessa laskussa kone tuli taas hieman vauhdikkaasti laskuun, minkä seurauksena laskutelineet pääsivät leviämään, ja taas potkurin lapa lyheni saman verran kuin viimeksi. Nyt moottori kävi ensimmäisen kerran koko tankillisen loppuun asti ilmassa. Ajotavasta riippuen tankillinen riittää 12-15 minuuttin lentoon. Neljännellä ja samalla viimeisellä laskulla kävi taas niin, että kentän leveys ei tahdo riittää ja kone oli taas epätasaisella nurmikolla ja laskutelineet alta pois. Irrotellessani katkenneita pultinpätkiä lyöntimuttereista, niin vanerinpala, jolla mutteri oli kiinni pohjassa, lähti irti liimauksistaan. Lennot loppuivat tällä kertaa tähän. Viimeisen lennon aikana Pompun Tero oli saapunut kentälle lähinnä katselijan roolissa. Tero on tällä hetkellä armeijassa ja harrastus on olosuhteiden pakosta taka-alalla. Laskuissa on vielä hiomista ja harjoittelemista, koska kentän leveys ei aina tahdo riittää, vaan kone menee usein nurmikon puolelle. Tämä johtunee siitä, että en jaksa ohjata konetta loppuun asti maakosketuksen jälkeen, vaan jätän homman kesken. Sää oli tänään aivan ihanteellinen lennätykseen.


03.08.

Tein pikaisen vierailun Someron vesilennokkipäiville. Puuhamiehen Takasen Jarin lisäksi paikalla olivat Rahkasuon Kalle, Senttilän Timo ja pari muuta tuntematonta kaveria. Myöhemmin Kalle kertoi, että Senttilä oli tehnyt Zerollansa tosi tyylikkään sukelluksen sakkauksen kautta.


Photo by Jari Vehmaa

Rahkasuon Kalle valmistautumassa lennolle FunFlyn kanssa


10.08.

Tänään oli FSIY:n avointen ovien päivä. Ilma oli täydellinen tämänkaltaiselle tapahtumalle. Lämmin aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Lämpötila taisi olla yli 25°C ja olo oli koko ajan hikinen. Kentällä oli näytteillä 5-7 erityyppistä oikeata lentokonetta lähiseuduilta. Hallin suojissa oli lennokkinäyttely, jossa oli noin 10 erilaista lennokkia, mm. Juhan Sukhoi (skaala: 27%) ja Takasen Jarin Laser 200 (skaala: 33%) sekä oman kerhon tuotantoa.

Varsinaisessa näytöksessä esiintyivät seuraavat RC-pilotit ja -koneet: meikäläinen ja TT Eagle, Juha Toivola ja Ricochet & Playboy; Tomi Toivola ja Raven; tuntematon kaveri Pusulasta ja Dara 20; Jari Takanen ja Sky Walker (¼) ja Senttilä ja Raven. Tosin Senttilän lentoonlähtö päätyi nurmikolle ja kärrynpyörän. Lopuksi oli vielä tarkoitus ajaa NotForSalea, mutta siinä vaiheessa alkoi jo yleisölennätys. Kaikki näytöksessä lentäneet lennokit olivat tyypeiltään varsin erilaisia antaen näin yleisölle hyvän kuvan siitä, minkälaisia RC-lennokit voivat olla.


Photo by Jari Vehmaa

J. Takanen tulossa Skywalkerin kanssa onnistuneelta lennolta


17.08.

NotForSale lensi tänään pitkästä aikaa Forssan lentokentällä. Sää oli hyvin aurinkoinen ja helteinen. Ensimmäisen lennon aikana kone ei käynyt piikillä ja vauhti oli aika hiljainen. Laskussa kone taas kerran jäin aika kauaksi ja vieläpä nurmikon puolelle tavanomaisin seurauksin. Toinen lasku onnistui paremmin koneen osuessa hyvin asfaltille. Lopuksi kannuspyörä otti sen verran kiinni nurmikkoon, että pala vaneria koneen pohjasta lähti irti. Lennot piti lopettaa siihen paikkaan. Toivolan Juha oli ilmestynyt kentällä viimeisen lennon aikana.


18.08.

NotForSale lensi taas. Ilma oli samanlainen kuin eilenkin. Tuuli oli hyvin heikko ja kentän suuntainen. Kokeilin pari kertaa vaakakierrettä, joka edelleenkin menee epämääräiseksi käärmeilyksi. Päivän molemmat laskut olivat tosi onnistuneita, varsinkin viimeinen. Ajoin koneen pienellä kaasulla pintaan, noin metrin korkeuteen, jossa otin loputkin tehot pois. Kone istui nätisti kenttään. Uusi Tettoran kannusteline näytti ainakin toistaiseksi toimivan hyvin. Paikalla oli koko ajan Pompun Tero. Kone on lentänyt tähän asti 68 lentoa, joista 43 lennettiin ennen kolaria ja 25 sen jälkeen.


22.09.

TT Eagle lensi pitkästä aikaa Forssan lentokentällä. Ilma oli pilvinen ja lähes tyyni. Moottori käy nykyään aika vaivalloisesti. Niinpä ensimmäinen lento loppuikin aika pian heiton jälkeen moottorin sammumiseen. Toinen lento oli kestoltaan noin viisi minuuttia. Viimeinen lento oli kunnon lento, joka kesti noin 15 minuuttia. Moottorin teho on niin heikko, että lähtöä ei voi ajatellakaan maasta. Olisikohan jo korkein aika laittaa konevanhus lopullisesti hyllylle? Koneella on tähän asti lennetty kunnioitettavat 352 lentoa.


26.10.

Tänään kokeiltiin ensimmäisen kerran Junior 60 -old timeria varustettuna Kyoshon 05 -sähkömoottorilla ja 7.2 V/1700mAh:n ajoakulla. Keli oli pilvinen ja kohtalainen tuuli oli kentän suuntainen. Ensimmäiset lentoyritykset tehtiin APC 12.75" x 3.75" -potkurilla. Kone lähtee reippaasti heitosta, mutta vauhdin loputtua, moottori ei vedä tarpeeksi, vaan kone vajoaa nätisti alas. Seuraavat kokeilut tehtiin Juhan hakemilla potkureilla. Paras tulos saavutettiin 12" x 8" -potkurilla, jolla kone sai sopivalla tuulella sen verran ilmaa siipiensä alle, että konetta sai jo hieman ajettua. Kaikkiaan koneella tehtiin 6-8 lentoyritystä, joista pisin kesti noin 30 sekuntia, jolloin koneella päästiin kääntymään myötätuuleen. Ennen seuraavia lentoja, on akkupakettiin lisättävä ainakin yksi kenno, jotta tarvittava lisäpotku saataisiin kunnolliseen lentoon.


Photo by Jari Vehmaa

Junior 60 lähes lentovalmiina


27.10.

Tämä viikonloppu oli sikäli erikoinen, että tuli koelennettyä kaksi omaa lennokkia; Junior 60 eilen ja Dara tänään Matkussa. Ilma oli eilisen kaltainen. Dara lähtee kivasti kädestä heittämällä. Hieman pelonsekaisista ennakkoluuloista huolimatta kone on hyvin vakaa ja tasainen ajettava. Ohjausliikkeetkin olivat heti suhteellisen onnistuneet, eikä koneella ollut mitään suurempia kampeamistaipumuksia suuntaan eikä toiseen. Kone on kuitenkin aika herkkä ainakin siivekkeiden suhteen, joten konetta tuli ainakin aluksi ajettua kieli keskellä suuta moottorin käydessä puolella kaasulla. Matkun pelto riittää tilan puolesta hyvin koneelle. Hyvin alkanut lento loppui kuitenkin yllättäen moottorin sammumiseen ilmassa. Kone tuli otettua laskuun sähkölinjojen suuntaisesti, jotta tila varmasti riittäisi laskuun. Kone on hyvin vakaa ajettava vielä moottorin ollessa sammunut. Suurin yllätys oli koneen liukkaus, tosin laskussa taisi olla takana pieni sivumyötäinen vauhdittajana. Pelätyssä mahalaskussa vain potkuri meni poikki, eikä törmäyslinjalla olevaan pakoputkeen tullut mitään. Tämän jälkeen oli hieman taistelua moottorin kanssa, mikä seurauksena pari heittolähtöä jäi peltoon.

Toinen ja tällä erää viimeinen lento jäi hyvin lyhyeksi moottorin sammuttua. Lasku oli päällisin puolin aivan samanlainen kuin ensimmäinenkin, mutta koneen kävi hieman hullusti. Takaapäin katsoen vasen siiveke repeytyi irti katketen; samoin kävi saman puolen korkeusvakaajalle. Jälkeen päin tilanteeseen tuntuivat vaikuttaneen seuraavat seikat; lasku oli myötätuuleen, epätasainen heinikko ei ole paras mahdollinen kenttä, pakoputken suojana oleva kaatumarauta tulee ehkä liian alas kallistaen maakontaktissa konetta liikaa vasemmalle.


03.11.

Kokeilin tänään Junior 60 -lennokkia 7-kennon akkupaketilla ja 13" x 6" -potkurilla. Ensimmäisellä lennolla kone lensi sen verran, että sillä tuli ajettua lähes täysi ympyrä. Toisella yrityksellä myötätuuliosuudella kone vajosi sen verran, että laskussa kone pyörähti ympäri. Pohjasta irtosi laskutelineiden alla oleva vanerin pala ja hieman balsaa. Lisäksi kylkibalsa repesi hieman ja siiven solar-filmi repesi noin 7 cm matkalta. Kone ei ole vieläkään 7-kennon akulla lentokelpoinen. Ehkä seuraavaksi kannattaa vielä kokeilla 12" x 8" -potkuria. Kaikki tänään tulleet vauriot olivat aika pieniä ja ne ovat helppo korjata siististi.


27.12.

Kokeilin lauhassa talvisäässä TT Eaglea ja Daraa. Eagle ei tahdo lähteä enää lentoon käsilähdöstä heikon moottoritehon vuoksi. Kone tumppaantuu viimeistään 3-4 metrin päähän hankeen.

Tein aluksi Daralla muutaman epäonnistuneen heittolähdön hankeen. Kolmannella yrityksellä kone lähti reippaasti lentoon, mutta taas kävi niin kuin aikaisemminkin; moottorin kierrokset putoavat alas ja kone hyytyy hiljakseen. Kaikki kolme Daran tähän astista lentoa ovat loppuneet moottorin käyntiongelmiin. Tällä kertaa koneella päästiin noin 200 metrin päähän lähtöpaikasta. Toivolan Juhalla oli omassa moottorissaan samanlaisia ongelmia, jotka katosivat, kun paineletkun vaihtoi sisähalkaisijaltaan isompaan. Tein saman virityksen omaan koneeseeni, mutta sitä ei ole yritetty lennättää muutoksen jälkeen.


Vuoden 1996 yhteenveto:

Kulunut vuosi oli sääolosuhteiden osalta hyvin huono. Vuodenvaihde 1995/1996 oli vuosisadan kylmin, eikä sateinen ja kolea kevät yhtään helpottanut tilannetta. Alkukesä oli suoraa jatkoa kevään kurjalle säälle; lämpötilat olivat alhaisimmillaan heinäkuussa noin 17 °C. Elokuu oli ainoa kuukausi, jolloin sää oli hienoa, jopa helteistä. Syksy oli taas tuulinen ja sateinen.

Kaikesta huolimatta harrastepäiviä kertyi 33, joihin lukeutui myös kaksipäiväinen purjelennon tutustumiskurssi Räyskälän lentokeskuksessa. Huonon sään ohella lentopäiviä vähensi heinäkuussa olleet häät ja alkusyksystä tapahtunut häämatkamme.

Kulunut vuosi oli ensimmäinen täysi vuosi itsekustannetuissa harrastetiloissa, mikä näkyi harrastukseen kuluneessa rahassa. Kerhotilan ylläpito vuokrineen ja vakuutuksineen lohkaisi 3300 mk, loput menivät varsinaiseen harrastukseen eli tarvikehankintoihin.

Kalusto oli vanhaa ja varmaa. Ilmassa lensivät viimeisiään vetelevä TT Eagle, Utility ja peruskorjattu NotForSale. Mitään pahoja kolareita ei sattunut. Utilityä vaivasivat jonkinverran mystiset tippumiset, jotka johtuivat lähettimen huonoista akkukennoista. NotForSale kulutti jonkin verran potkureita, koska nylonpulteilla kiinnitetyt laskutelineet eivät tahtoneet pysyä kiinni kovissa laskuissa tai sitten ne levisivät liikaa.

Vuoden aikana valmistui kaksi uutta konetta; sähkölennokiksi tarkoitettu Junior 60 -old timer ja NotForSale 2. Sähkölennokkia yritettiin lennättää, mutta projekti ei ottanut tuulta siipiensä alle. Yli vuoden "lähes lentovalmiina" ollut Dara-pylonlennokkia lennätettiin kolme kertaa, mutta lennot loppuivat aina moottorin käyntiongelmiin. Sen verran kone ehti olla ilmassa, että se osoittautui varsin vakaaksi ajettavaksi.

Lähiseudulla on jonkin verran uusia lennokkiharrastajia, jotka ovat omin neuvoin lähteneet harrastuksen alkuun, tosin vaihelevin tuloksin. Jotkut ovat jopa ehtineet hukata koneensa ensimmäisellä ominpäin lennetyllä lennolla.

Lennokkiharrastus sai kuluneen vuoden aikana hieman ilmaista mainosta sekä Forssan lehdessä että Seutusanomissa elokuussa kentällä järjestetyn toimintapäivän johdosta.



Valitse:

RC-päiväkirjan alkuun Seuraava vuosi Edellinen vuosi




Copyright © 2002-2018 Jari Vehmaa. Kaikki oikeudet pidätetään.
Sivut päivitetty viimeksi 11.12.2014

Valid XHTML 1.0! Valid CSS!