PIC16F84-pohjainen Tuplasekuntikello Nordik-lennättelyn harjoitteluun

F5J-Nordik -lennokit

Referoin tässä niitä F5J-sääntöjä, joiden pohjalta aikoinaan lähdin ratkaisemaan ongelmaani. F5J-Nordik on suomalainen radio-ohjattavien sähköliidokkien kilpailuluokka, jossa pyritään lennättämään liidokkia sekunnilleen tasan 15 minuuttia. Jokaisesta lentosekunnista ennen 15 min. saa pluspisteen ja sen yli menneet lentosekunnit tuovat vastaavasti miinuspisteen. Jokainen moottorin käyntisekunti kerää miinuspisteitä. Lentosuoritus päättyy maaliin laskuun, josta jaetaan pisteet sen mukaan, miten lähelle maalia onnistuu laskeutumaan. Kilpailutilanteessa lennättäjällä on yksi avustaja, joka käyttää kahta sekuntikelloa lento- ja moottoriajan kellottamiseen. Yksin harjoitellessa kahden kellon käyttäminen ei ole mahdollista, siksi päätin kehitellä sellaisen elektronisen kellolaitteiston, jossa minimoidaan lennättäjän kellonkäyttö.

Kuva: Jari Vehmaa Kuva: Jari Vehmaa

Avustaja, kilpailija ja sähköliidokki

Toiminta

”Nordik-timer” laskee lennokin lento- ja moottoriaikaa n. 1 s tarkkuudella. Lentokellossa on varaa 24h ja moottorikellossa 60 minuuttiin. Laitteessa on kaksi nappia; LENTO- ja MOOTTORI-napit. LENTO-napista molemmat ajastimet lähtevät käyntiin. MOOTTORI-napilla voi sitten pysäyttää ja käynnistellä moottorin käyntiajan laskentaa. Valitettavasti tämä ensimmäinen karvalakkimalli ei vielä lue kaasutikun asentoa opetuskaapeliliitynnän kautta, jolloin olisi yksi nappi vähemmän, ehkä sitten seuraavassa versiossa... Summeri piippaa aina minuutin välein, jolloin näytön seuraaminen ei ole niin tarpeellista ja se jää päälle joksikin aikaa, kun 15 min on tullut täyteen. Ajastimien käydessä LENTO-nappi pysäyttää molemmat kellot. Pysähtyneet kellot nollataan myös LENTO-napista. Laite suorittaa halutessa lähtölaskennan paikoillanne-valmiit-nyt, jolloin lennättäjän ei tarvitse näpelöidä kelloa ollenkaan lähdössä, vaan voi keskittyä täysin lennokkiin.

Kuva: Jari Vehmaa Kuva: Jari Vehmaa

Kellolaitteiston tilakone ja kytkentäkaavio

Laitteisto:

Kello on suunniteltu Microchipin PIC16F84-prosessorin ympärille ja se toimii 4 MHz ulkoisella kellokiteellä. Näppäimet tulevat Futaban FC-18 -radiolähettimen laajennusreikiin. Näyttönä on Suntain pienikoinen 2 x 16 merkin led-taustavalollinen LCD-näyttö, jonka ohjaus on HD44780-yhteensopiva. Trimmerillä voidaan säätää LCD:n katselukulmaa. Teholähteenä on 2 x 750 mAh LiIon -akku, josta reguloidaan 5 VDC käyttöjännite. Ensimmäinen proto on vielä täysin eristetty lähettimen elektroniikasta; eikä sähköjä rosvota lähettimestä. Laitteessa on ohjelmointiliityntä softan vaihtamista varten ja akun latauspistoke.

Kuva: Jari Vehmaa Kuva: Jari Vehmaa

Kuva: Jari Vehmaa Kuva: Jari Vehmaa

Ohjelmisto:

Koodi on kirjoitettu C:llä ja se on käännetty ilmaisella C2C Lite -kääntäjällä. Kyseinen kääntäjä tarjoaa näppärän IDE:n, jonka avulla voi luoda koodipohjat prosessorin alustuksien kera Wizard-toiminnolla, editoida ja kääntää koodin ja lopuksi ohjelmoida piirin. Kilotavun ohjelmamuistista on käytetty tähän mennessä n. 840 tavua, joten mitään uusia ja kovin mullistavia ominaisuuksia projektiin ei enää saa. J. Winpennyn alunperin kirjoittamat näyttödriverit on imuroitu netistä. Olen sittemmin muokannut ja opimoinut lcd-näytön ohjauskoodia paremmin omaan projektiin sopivaksi.

Kuva: Jari Vehmaa

Kellolaitteiston ohjelmalistaukset:



Copyright © 2002-2024 Jari Vehmaa. Kaikki oikeudet pidätetään.
Sivut päivitetty viimeksi 14.12.2021

Valid XHTML 1.0! Valid CSS!