Harrastepäiväkirja 1984 - 2015

Alkulause

Tervetuloa tutustumaan lennokkipäiväkirjaani! Itse en enää tarkalleen muista, kuinka sain kipinän ilmailuun ja erityisesti lennokkiharrastukseen. Varhaisimmat ilmailuun liittyvät muistot ovat sellaiset, kun joskus ihan pikkupoikana kävin isän kanssa aikoinaan Hämeenlinnassa kahvilana toimineessa DC-2 -koneessa, jota tuttavallisemmin kutsuttiin Hanssin Jukaksi. Lisäksi on jokin muistikuva siitä, kun olimme Räyskälässä katsomassa purjekoneiden hinausta. Koska perheessämme eikä lähipiirissä ollut ilmailun harrastajia, ehkä näistä lapsuuden kokemuksista jäi kipinä kytemään.

Mitään ihan tarkkaa vuosilukua ei ole ensimmäisen lennokin rakentamisvuodesta. Näin jälkikäteen arvioiden kyse voisi olla vuodesta 1974 tai 1975. Silloin Forssassa toimi vielä Hjerpin lelukauppa, jossa oli varsin hyvät valikoimat lennokkisarjoja ja muovimalleja. Muovimallitkin kuuluivat siihen aikaan repertuaariin, mutta lennokit veivät kuitenkin miehen mukanaan jo pikkupoikana.

Suomen Lennokin Toka oli aivan ensimmäinen lennokki, jonka rakensin yhdessä Esko-enon kanssa. Rakensin kotona myös joitakin Guillow's:n kumimoottorimallikoneita, joiden nimiä en enää muista. Jossakin vaiheessa Ylitalon Hannu alkoi pitää seurakunnan lennokkikerhoa Viksbergin perillä kerrostalon pohjakerroksen huoneessa. Tuolloin myös minä rakensin ohjatusti ensimmäiset lennokit. Tällöin lennokkikerhossa kävi myös muita poikia, jotka olivat samalla luokalla kanssani ala-asteella esim. Virtasen Jussi ja Rinteen Matti nyt ainakin tulevat mieleeni. Myöhemmin rakentelin lennokkeja edelleen seurakunnan lennokkikerhossa, joka kokoontui Pappilan askarteluhuoneella. Hannu veti edelleenkin kerhoa.

Lennokkien rakentelu jatkui ahkerana vielä kotonakin, sillä eihän kerran viikossa kokoontuva kerho voinut tyydyttää innokasta pikkupoikaa. Rakentelun jäljet näkyivät hyvin vanhoista kirjoituspöydistä, jotka olivat täynnä askarteluveitsen tekemiä naarmuja. Rakentelimme Kirjavaisen Jarkon kanssa aina samoja koneita lähes yhtä aikaa. Toinen osti ja rakensi lennokin ensin, ja jos se oli onnistunut ja lensi hyvin, niin toinen rakensi heti perässä saman lennokin. Tuohon aikaan rakensin kaikki SIL:n rakennussarjat läpi ainakin yhteen kertaan, Hyttysen jopa kolmeen kertaan. Rai-kaa en sentään koskaan tullut rakentaneeksi. Rakentelin myös muutamia kumimoottori- ja heittolennokkeja aivan omasta päästäni. Joitain piirustuksia taitaa vieläkin olla tallella. Lainailimme Jarkon kanssa kirjastosta kaikki lennokkikirjat, joista kopioimme piirustuksia, ja joita me sitten suurensimme taskulaskimen avulla. Tällä tavoin rakennettuja koneita olivat ainakin Bleriot XI ja Fokker D VII, joista ei tosin tullut mitään lentäviä malleja, mutta katossa tarkkaan rakennetut koneet roikkuivat tosi pitkään. Jos muistelen oikein tarkkaan, niin taisin rakentaa jonkin lennokin myös sos.dem. nuorten Nuorissa Kotkissa, jossa kävin muutaman vuoden ajan.

Jossain vaiheessa Kirjavaisen Jarkko rakensi siimaohjattavan Brewster-koneen, jossa oli jopa sodanaikaiset ilmavoimien hakaristitunnukset. Kone oli väriltään sininen ja oranssi, ja siinä oli pieni 1.5 cm³ OS-moottori. Konetta yritettiin lennättää ainakin Pilvenmäen raviradan parkkipaikalla, mutta se ei muistaakseni koskaan lentänyt kovinkaan montaa kierrosta, sillä polttoaineita oli kovin hankala saada, ja tulpan hehkuttaminen puhelinparistoilla oli toivotonta.

Ensimmäiset kosketukset FSIY:n lennokkikerhoon tapahtuivat yhdessä Jarkon kanssa, joka oli hankkinut SIL:n siima-Mustangin rakennussarjan. Vuosi taisi olla 1979. Olimme koulussa ainakin jo viidennellä tai jopa kuudennella luokalla. Tuolloin lennokkikerhon toiminta oli hyvin aktiivista ja kerhossa vaikuttivat vielä sellaiset nimet kuin Lehtelän Pekka ja Piiralan Väinö. Lennokkikerhossa Jarkko rakensi koneensa loppuun. Tammelaan muuton jälkeen Jarkon lennokkiharrastus hiipui hiljalleen.

Photo by Jari Vehmaa

Seuraavan kerran lennokkikerho tuli tutuksi, kun Xxxxx osti Top Fliten Headmaster Sport -lennokin, jonka minä sitten rakensin kolmella kympillä. Elettiin vuotta 1982 ja tuolloin kerholla ei enää rakennellut ketään vanhoista parroista. Kerholla teimme muutakin kuin lennokkeja esim. parikymmentä litraa kiljua. Ajatus oli tietysti Xxxxxn. Koneeseen Xxxxx osti Pekalta vanhan 10 cm³ Super Tiger -moottorin. Kamojen vieminen lentokentälle oli tuolloin tosi hankalaa, kun olimme vielä kuusitoistakesäisiä, eikä autoa ollut käytössä. Mukana oli satunnaisesti Xxxxxn kaveri Arska, jolloin saimme vietyä tavarat kolmeen mieheen kentälle polkupyörillä tai mopoilla.

Headmaster Sportin ensilento jäi varsin lyhyeksi. Kone oli muutaman sekunnin ilmassa, jonka jälkeen se tuli nokka edellä maahan. Tuosta tapahtumasta on peräisin kuuluisa sanonta 'Voihan kilin vittu sentään'. Xxxxx korjasi koneen, mutta uudelleen sitä ei enää kokeiltu. Siivosen Hannu osti sittemmin koneenraadon pois. Kokosin Xxxxxille myös sellaiset koneet kuin Blue Phoenix, Kyoshon 'Turbo-Cessna', ASK-13-mopu ja MFA:n Graduate. Xxxxx osti Lehtelän Pekalta tämän vanhat koneet; Mach 1:n, Marabun ja ison pylonkoneen, joista kaksi ensimmäistä Xxxxx itse tuhosi.

Samoihin aikoihin ostin itse ensimmäisen lennokinmoottorin käytettynä Pekalta. Moottori oli 6.5 cm³ HP 40 F RC. Moottori oli alun perin ostettu vuonna 1977, ja sen on edelleenkin toimiva. Olin tuolloin kiinnostunut suurista siimaohjattavista koneista, koska minulla ei ollut varaa ostaa radio-ohjauslaitteita.

Näihin aikoihin Ypäjälle muutti Risto Danska, jonka silloinen vaimo Pirjo piti muutaman vuoden Forssassa Harrasteympyrä -nimistä askarteluliikettä, josta tuli meidän harrastajien tukikohta muutamaksi vuodeksi. Ensimmäiset radiot olivat sitten viisitoimiset KO-Digiacet, jotka ostin Harrasteympyrästä syksyllä 1983. Radiot ovat edelleenkin toimintakuntoiset.

Samoihin aikoihin herättelimme kerhoa uudelleen henkiin Riston ja Xxxxxn kanssa. Aloitimme säännölliset kerhoillat perjantaisin kello 18:00. Saimme toimintaan mukaan uusia jäseniä, joista pitkäaikaisimmat ovat olleet Lehtisen Jussi ja Palmin Pekka. Pidin syksyn -84 ja kevään -85 aikana kaupungin nuorisolautakunnan lennokkikerhoa Paavolan ja Tölön nuorisotiloissa. Niissä oli kymmenkunta nuorta, jotka rakentelivat alkeiskoneita.

Olen koonnut tähän päiväkirjaan muistiinpanoja harrasteen alkuajoista aina näihin päiviin asti. Muistiinpanot kattavat oman rc-harrastukseni lähes täydellisesti vuodesta 1984 lähtien. Aluksi pidin harrastepäiväkirjaa käsin ruutuvihkoihin. Vasta vuodesta 1990 lähtien aloin kirjoittaa päiväkirjamerkinnät tietokoneella ja samanaikaisesti siirsin hiljalleen käsinkirjatut tapahtumat tietokoneelle. Nyt muutaman vuoden kestäneen työn tulos on tässä.


Photo by Jari Vehmaa Photo by Jari Vehmaa

Lopetan nämä alkuhöpinät tähän, koska olen tässä alustuksessa jo saavuttanut ne ajat, jotka tämä harrastepäiväkirja kattaa. Aivan täydellinen tämäkään teos ei ole, sillä tässä ei mainita montaakaan sanaakaan itsepiirretystä ja -rakennetusta radio-ohjattavasta hydrokopterista, josta oli jopa artikkeli Pienoismalli- lehdessä kuvien kera. Myin hydrokopterin piirustuksia eri puolille Suomea lähes kaksikymmentä kappaletta. Maininnat puuttuvat myös TT Eagle 20 L -alatasokoneesta, jonka nokalla oli 6.5 cm³ HP. Tämä kone tuhoutui täydellisesti Korremäen Raimon suorittamalla koelennolla. Syynä oli ilmeisesti radion huonot akut.

Kaikkiaan menneellä vuosituhannella harrastepäiväkirjat kattavat 547 lennätys- ja veneilypäivää, jolloin keskiarvoksi tulee 34 vuotuista harrastepäivää, mikä on ihan hyvä ottaen huomioon tavoitteen, joka 10% vuoden päivistä. Tapahtumarikkaimmat vuodet ovat 1985 ja 1994, köyhimmät ajoittuvat puolestaan tekun viimeiseen opiskeluvuoteen ja intin käymiseen: 1988 ja 1989. Myös vakavan seurustelusuhteen alkaminen näkyy vuosina 1991 ja 1992.


Harrastepäiväkertymä 1984-2002

Päiväkirjalla on ollut pitkä matka ruutuvihosta webbiin. 90-luvun alkupuoliskon ajan päiväkirjaa ylläpidettiin WordPerfect-tekstinkäsittelyohjelmalla. Uuden PC:n hankinnan myötä -95 päiväkirja siirtyi MS Word-aikakauteen dokumenttiin liitettyine valokuvineen.

HTML-dokumentti on generoitu kolmesta erillisestä Word-dokumentista. Näin jälkikäteen arvioiden webbi-sivujen työstäminen MS Word:n tallettamasta HTML-koodista ei ollut kovinkaan järkevä päätös. Tämän jälkeen koodi on yksinkertaistettu mahdollisimman pelkistetyksi HTML:ksi ja mammuttidokumentti pilkottiin vuosikohtaisiin osiin. Dokumenttien yleisilme muotoiltiin CSS-tyylisivulla, joka sekin on sangen yksikertainen.

Sivut julkaistiin ensimmäisen kerran www.geocities.com:ssa 28.10.2002. Heti alussa sivustot menivät tukkoon Yahoon kaistanrajoitusten vuoksi, millä rajataan ilmaissivuston siirtokapasiteettia. Tämän jälkeen dokumentin valokuvat siirrettiin hiljakseen MTV3:n palvelimelle, jolla kierrettiin Yahoon rajoituksia. Samalla sivuja alettiin muokkaamaan paremmin ylläpidettäviksi ja XHTML 1.0-standardin mukaisiksi.

Koska web-julkaisutekniikka ei ole vahvimpia puoliani, otan kiitollisuudella vastaan kaikki rakentavat parannusehdotukset. Valokuvat on skannattu vuosien mittaan mitä erilaisimmilla laitteilla resoluutionkin ollessa ties mitä, joten kuvien modeemiystävällisyydestä ei ole mitään takeita.


Eräänä pimeänä ja kylmänä lokakuisena iltana Helsingissä 2002.


Jari Vehmaa




Valitse vuosi:

1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Muuta mielenkiintoista:

CLONEPAC for Futaba F series transmitters
Lennokkitoiminnan säännöt Forssan kentälle
Junior 60" old timer laser short kit
Old timer filosofian lyhyt(45”) oppimäärä: Pikku-Junnu
Pikku-Junnun rakennuskuvia
Dara-pikkupylonin kolari- ja korjauskuvia
Junior 60" - The Building Story




Copyright © 2002-2015 Jari Vehmaa. Kaikki oikeudet pidätetään.
Sivut päivitetty viimeksi 10.02.2015

Valid XHTML 1.0! Valid CSS!